maanantai 28. tammikuuta 2013

One Direction -kakku

Kaikkea sitä oppii kun vanhaksi elää. Luulin poikabändien jo kadonneen maailmankartalta sitten teinivuosieni, mutta vielä mitä. Yhteen pääsin tutustumaan kakkuprojektin merkeissä ja voi niitä flashbackeja sinne 80-90-luvulle. Aika on selvästi tehnyt tehtävänsä: nyt vasta ymmärrän miksi näitä kutsutaan POIKAbändeiksi...
 
Ihan koko bändiä en edes yrittänyt tehdä, mutta 12-vuotiaan kakunsaajan suosikin päädyin maalailemaan.
 
 
Viime aikoina käsityöt ovat jääneet vähälle, mutta onneksi näitä kakkuja on sentään saanut tehdä.

torstai 24. tammikuuta 2013

Taistelutanner

En muistanutkaan kuinka tylsää on pukea 80-senttistä pää märkänä ja selkä kaarella parkuvaa pientä ihmistä. 8 vaatekappaletta tietää monta hikistä ja matelevaa minuuttia.
 
 
Aika kultaa muistot niin nopeasti. Jos tallennan kaikki kurjatkin hetket, riittääkö se pitämään kroonisen vauvakuumeen kurissa? En usko, mutta ainakin voin palauttaa tilanteet joskus mieleeni, kun lapset jo pukevat itse nopeammin kuin ehdin kengännauhani sitoa. Ehkä ymmärrän olla siitä kiitollinen.
 
Lisätään vielä muistilistaan tukia vasten seisovan ja konttaavan 11-kuisen käsittämättön nopeus tilanteissa äiti vs. kiinnostavat jutut kuten roskiskaappi, koiran kupit, vessanpönttö ja portaat.

lauantai 19. tammikuuta 2013

Pienen prinsessan ristiäiskakku

Sain kunnian tehdä ristiäiskakun pienelle tytölle. Väritoiveena oli hempeää vaaleanpunaista ja valkoista, sekä ruusuja. Kakkuun ei haluttu selvää vauva-aihetta, mutta käytin silti tilaisuuden hyväksi vihjata juhlan luonteeseen. Vauvaa en kiinnittänyt ja mukaan lähti kaksi ekstrakukkaa sen tilalle, jos pieni nakupelle olisi liikaa.
 


 
Ansiokkaasti olen ruusujen tekoa vältellyt, mutta nyt tuli niitäkin useampi tehtyä. Kaikkea pitää kokeilla!

maanantai 14. tammikuuta 2013

Possusämpylöitä

Nyt tiedän, miksi sämpylöihin käytetään raakaa punajuurta, ei keitettyä. Tenavat risti nämä heti possusämpylöiksi.
 

Pingu-kakku

Hitsivie että tämä kakku oli hauska tehdä!





Tyttöset saivat muovailla samalla, ja tässä 5-vuotiaan taidonnäyte. Aika symppis.

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Sormiruokailua

 
Kuopus opettelee syömään, ja sen kyllä huomaa. Sen minkä lusikoinnissa säästää, sen siivotessa kärsii...

(tyhjät maitopurkit ovat pojan suosikkilelujen kärjessä)

Karjalanpiirakoita

Meillä lapset ovat hirmu huonoja syömään riisipuuroa, ihan kotomainen kaurapuuro tekee kauppansa parhaiten. Toissapäivänä kuitenkin keittelin riisipuuron, reilumman satsin samantien kun hommaan aloin. Keksinpä sitten kuinka saada tenavat syömään vielä puuroa -pakattiin puurot ruistaikinaan ja piirakoiksi. Tykkäsivät rypytellä piirakoita, ja ainakin tuli persoonallisen näköistä syötävää :D


 

 
Piirakat eivät kauaa ehtineet juhlia, vaan hävisivät ennätysvauhdilla parempiin suihin. Täytyisi useamminkin taas muistaa näitä tehdä, ovat niin hyviä. Aika nopeitakin kun on puuro jo valmiina.

Prinsessa-askartelua

Esikoinen sai joulupukilta kovasti toivomansa Belle-prinsessan puvun. Lelukaupasta sen pitkin hampain hain, mutta en ehtinyt ompelemaankaan. Puku oli kaukomailla hätäisesti ja halvalla tehty, ja sen huomasi. Mukana tullut kruunu olisi pitänyt kiinnittää pantaan, ja rikkoutui jo kiinnilaittaessa. Lupasin askarrella murheenmurtamalle tytölle kruunun joka kestäisi leikkiinkin asti. Marssimme siis Tiimariin helmi- ym. ostoksille, mikä olikin prosessin tärkeimpiä vaiheita. Pannat löytyivät (toki siis pikkusiskokin omansa halusi) kotoa, uudisteltiin sitten niitä. Kyllä oli mairea tyttösen hymy kun viimein sai kruunun päähänsä, pukunsa päällään.
 
Ja ensi kerralla järjestän aikaa myös ompelemiseen jos on tarvis.
 

perjantai 4. tammikuuta 2013

Oho!

Spagettia patterissa. Huppista. Talon 9-kuinen ei tunnustanut tietävänsä asiasta mitään.

Hiirenkorvan joulu

Tänäkin vuonna Hiirenkorvalla valmistauduttiin joulutunnelmiin muksujen tahtiin. Harvinaisen sitkeät flunssa- ja korvatulehduskierteet verottivat aikaa bloggaamiselta mutta saatte nyt koosteen tunnelmia jälkijunassa loppiaisen lystiksi.
 


















Joulu on tosiaankin lasten ja lastenmielisten juhla! Hengellisyys ei ole oleellinen osa meidän jouluamme, vaan vaalimme sen taikaa ja tunnelmaa lapsille. Kyse ei ole pakkopullasta tai krääsästä, vaan siitä että tehdään pieniä juttuja yhdessä ja lämmöllä.
 
Olin tänä vuonna harvinaisen aikainen lintu, joulukortit oli postitettu ennen perinteistä viimeistä postituspäivää ja ne vähät mitä kaupoilta tarvitsin, olin hakenut jo joulukuun alussa viimeisetkin. Tänäkin vuonna tein ison osan lahjoista, vain lapsille tuli ostettuakin jotain. Jotenkin joulunaika oli nyt erityisen rauhallinen, kun ei tarvinnut joulukuulla enää kaupungille mennä stressaantuneiden ihmisten sekaan. Mikäs siinä oli lasten kanssa leipoessa ja puikkoja kilkutellessa rakentaa vähitellen joulua ja nauttia talvisesta säästä. Kokemus oli sen verran rauhaisa, että taidan ottaa tyylin tavaksi.
 
Toivotan teille kaikkea hyvää uudelle vuodelle!
 

Leivonnaisia matkan varrelta

Leipominen on aina ollut minusta kivaa. Parasta on kun herkut vielä näyttävät hyvältä. Poimintoja matkan varrelta:












Joulupukki toi vielä niin mielettömän suklaareseptiopuksen, että tietänee tähän osastoon ja vyötärönympärykseen lisäyksiä 8)